Yrityksen e-strategia

Visio tulee kulkea käsi kädessä sähköisen liiketoiminnan strategisessa suunnittelussa. Visiossa otetaan kantaa yrityksen markkinalliseen sijaintiin tietyllä aikavälillä. Strategiassa otetaan kantaa miten visio toteutetaan. Sähköiset apuvälineet voivat olla se apuväline jolla yritys pääsee asettamiinsa numeraalisiin tavoitteisiin. Annetaan viisaampien selostaa:

“Visiolla tarkoitetaan sitä tavoitetilaa, johon yritystä on tietyllä tulevaisuuden aikavälillä (esim. 5 vuotta) aikomus viedä. Yrityksen visiot ovat varsin moninaisia, mutta yleisesti vision kuvaus sisältää muun muassa kuvauksen siitä, missä markkinassa (mm. maantieteellinen, toimiala) ja millä tuotteilla / palveluilla yritys aikoo toimia ja kilpailla tulevina vuosina. Lisäksi visio yleensä sisältää yrityksen karkean tason kannattavuustavoitteet sekä liikevaihdon kasvutavoitteet. Strategia puolestaan on se yksinkertaisesti kuvattu kehityspolku, jonka kautta visioon on mahdollista päästä. Strategia sisältää esimerkiksi yrityksen numeeriset tavoitteet tarkemmalla tasolla, kriittiset menestystekijät, tavoiteltavat osaamiset ja kompetenssit, keskeiset toiminnan mittarit sekä linjaukset strategisista toimenpiteistä tuleville vuosille. Ennen varsinaista vision ja strategian laadintaa yrityksen tulee käydä tarkalla tasolla läpi kohdemarkkinat, asiakkaiden tarpeiden tuleva kehitys, kilpailijoiden ennakoidut liikkeet sekä esimerkiksi teknologian kehittymisen tulevaisuuden trendit. “ Lähde

E-strategia

eStrategia rakentaa kokonaiskuvan ja toimintasuunnitelman siitä, miten yrityksesi näkyy sähköisissä markkinointikanavissa. Analyysin pohjalta rakentuu sähköisen viestinnän strategia, joka muokkaa verkkosivuista hakukoneystävälliset ja määrittää, miten systemaattisesti parannetaan näkyvyyttä verkossa. eStrategia antaa suunnan ja pelisäännöt yrityksesi sähköiselle markkinoinnille. Se auttaa systemaattisesti rakentamaan patjaa, joka erottaa sinut kilpailijoistasi ja parantaa löydettävyyttäsi suhteessa kilpailijoihisi. eStrategian osa alueet ovat analyysi, suunnitelma ja jalkauttaminen.

E-strategian tulee vähintään sisältää yrityksen nykytila-analyysin. Analyysin voi tehdä ns. SWOT-mallia hyväksikäyttäen jossa luetellaan oman ja kilpailijoiden vahvuudet, heikkoidet, mahdollisuudet ja uhat.

SWOT -analyysin tulisi tehdä myös niille työkaluille jotka yrityksellä on jo käytössä, analyysin kautta voi pohtia miten ne integroituvat toisiinsa sekä miten ne soveltuvat teknologian kehittyessä. Ja samalla tulee benchmarkata kilpailijoiden työkaluja.

E-strategia tulee toimia käsikirjana josta tulee käydä ilmi strategian tavoitteet, näkyvyystekijät (markkinointi), kenen vastuulla toteutus on, henkilöstöresurssit ja kustannukset. Eli kiteytettynä:
1. Tavoitteet
2. E-markkinointistrategia ja toteutuksen suunnittelu
3.Tulosten mittaus ja jatkotoimenpiteet

Yhteenvetona sanottakoon että yrityksen visio tulee loistaa läpi yrityksen kaikissa toiminnoissa. Mitä sähköisä työkaluja, markkinointimenetlemiä ja ratkaisuja päätetäänkin käyttää pitäisi suoraan voida verrata visioon ja strategisiin tavoitteiden asetteluihin.

Lainsäädäntö

Tässä postauksessa perehdyn pinnallisesti valmismatkalainsäädäntöön, kuluttajansuojalakiin, pakottavaan lainsäädäntöön, kuluttajan tietosuojaan, etämyyntisäädökseen sekä sopimusten muodonvapauteen.

Valmismatkalaki (1079/1994)

Valmismatka on yleensä pakettina ostettu matkailupalvelujen yhdistelmä, johon kuuluvat esimerkiksi lennot ja hotelli. (Kuluttajavirasto)

Valmismatkalakia sovelletaan valmismatkan markkinointiin ja valmismatkaa koskevaa sopimukseen kun matkan tarjoaa matkailupalveluksia ”vakituisesti” järjestävä tai välittävä elinkeinonharjoittaja (Matkanjärjestäjä tai matkanvälittäjä) korvausta vastaan ja silloin kun matka kestää yli 24 tuntia tai sisältää majoituksen. Valmismatkalakia sovelletaan lähtökohtaisesti sellaisille palvelukokonaisuuksille joille on ilmoitettu yhtenäinen hinta. Matkantoimittaja vastaa matkustajalle annettavista tiedoista ja sopimuksen täyttämisestä joten lakia sovelletaan markkinointiin ja tietyt kriteerit on määritelty mitä esimerkiksi matkailuesitteessä tulee olla, esimerkiksi paketin tarkka hinta ja sen sisältämät palvelut, tarkat sopimusehdot ja majoituksen muoto.

Valmismatkalaki ottaa kantaa matkanjärjestäjien velvollisuuksiin, mikäli asiakas esimerkiksi sairastuu tai ryöstetään. Laissa kerrotaan myös mitä seurauksia siitä koituu, jos matkanjärjestäjä ei täytä ennalta sovittuja kriteereitä ja miltä osin asiakas voi hakea hyvitystä. Valmismatkalaki kertoo myös miten toimia, mikäli jompikumpi sopimusosapuolista on aiheuttanut aineellisia vahinkoja toiselle. Laki käsittää myös force majeure -tilanteet.

Valmismatkalaki kokonaisuudessaan

Kuluttajansuojalaki 

Kuluttajansuojalaki on nimensä mukaan laki, joka suojelee kuluttajaa. Lakia sovelletaan tavaroiden, palveluiden ja muiden ”hyödykkeiden” ja palvelusten myyntiin ja markkinointiin sekä vaihtoon. Markkinointinäkökulmasta laki käsittelee markkinoinnin etikettiä. ”Markkinointia pidetään hyvän tavan vastaisena, jos se on selvästi ristiriidassa yleisesti hyväksyttyjen yhteiskunnallisten arvojen kanssa”.

Laki ottaa kantaa siihen, mitä seikkoja markkinoinnissa tulisi tulla esille, esimerkiksi tunnistettavuus ja eroavaisuus, mainos ei saa valehdella eikä mainontaa saa tehdä aggressiivisesti. Mahdolliset ehdot on oltava helposti saatavilla ja etenkin selkeitä. Kuluttaja-asiamies valvoo että lakia noudatetaan. Kuluttajansuojalaki käsittää myös sopimusehtoja ja kuluttajakauppaa.

Kuluttajansuojalaki kokonaisuudessaan

Pakottavat lainsäädökset

Kuluttajansuojalain säännökset ovat pääsääntöisesti pakottavia lain säännöksiä. Pakottavat lainsäännökset varmistavat että sopimusehdot ovat kohtuullisia, niin että molemmille sopimusosapuolille koituu tasavertainen riski.  Kuluttajansuojalaki antaa direktiivit ehdoille, ja niiden on oltava tasavertaiset molemmille osapuolille.

Eurooppa oikeudessa, 3 artikla, käsittelee epätasavertaisia sopimusehtoja:

1. Sopimusehtoa, josta ei ole erikseen neuvoteltu, pidetään kohtuuttomana, jos se hyvän tavan vastaisesti aiheuttaa kuluttajan vahingoksi huomattavan epätasapainon osapuolten sopimuksesta johtuvien oikeuksien ja velvollisuuksien välille.

2. Sopimusehtoa ei koskaan pidetä erikseen neuvoteltuna, jos se on ennakolta laadittu, eikä kuluttaja ole näin ollen voinut vaikuttaa sen sisältöön, varsinkaan ennakolta muotoiltujen vakiosopimusten yhteydessä.

Ehdon tai yksittäisen ehdon tietyistä osista erikseen neuvotteleminen ei sulje pois tämän artiklan soveltamista sopimuksen muihin osiin, jos sopimuksen yleinen arviointi osoittaa, että kyseessä on kaikesta huolimatta ennakolta muotoiltu vakiosopimus. Jos elinkeinonharjoittaja väittää, että vakioehdosta on neuvoteltu erikseen, todistustaakka tästä seikasta on hänellä.

Mikäli ehdot ovat kohtuuttomia, katsotaan sopimus epävalidiksi. Kohtuuttomia sopimusehtoja voi olla esimerkiksi ”suhteettoman suuren korvauksen vaatiminen kuluttajalta, joka ei täytä velvollisuuksiaan”, ”kuluttajan velvoittaminen täyttämään kaikki velvollisuutensa, kun elinkeinonharjoittaja ei täytä omiaan”. Mikäli sopimuksen ehto ei täyty, mitätöidään pakottavan lainsuojan oleva sopimus.

Pakottava lainsäädäntö varmistaa myös sen, etteivät sopimusosapuolet voi sopia vastoin voimassaolevaa lakia. Pakottavalla säädöksellä pyritään suojelemaan heikompaa osapuolta, yleensä siis halutaan ajaa yksityisen henkilön etua versus suuren korporaation etua. Pakottavan lainsäädännön vastakohta on tahdonvaltainen lainsäädäntö jossa ehdot määräytyvät  sopimusneuvottelujen perusteella. Kuluttajaviraston ohjeistukset sopimusehdoille.

Kuluttajan tietosuoja

Verkkokaupassa asiakas antaa henkilökohtaisia tietoja yritykselle, jotta valittu tuote voidaan maksaa ja saada toimitettua. Kuluttajan on voitava varmistaa että tietoja ei väärinkäytetä. Kuluttajan tietosuojalaki on olemassa turvatakseen asiakkaan yksityisyyttä.

Tietosuojaa valvova viranomainen, tietosuojavaltuutettu, määrittelee tietosuojaan kuuluvaksi ”ihmisten yksityiselämän suoja ja muut sitä turvaavat oikeudet henkilötietoja käsiteltäessä”.

Asiakkaalla on oikeus nähdä miten hänen tietojaan käsitellään, sekä kuka tietoja käsittelee. Tietosuojalainsäädäntö määrittelee että verkkokaupassa on oltava rekisteriseloste, josta tulee ilmi esimerkiksi verkkokaupan käytön säännöt, miten henkilötietoja käsitellään ja säännöt koskien tietojen edelleen luovutusta esimerkiksi markkinointitarkoituksiin.

Verkkokaupankäyntiä säätelee myös henkilötietolaki, joka säätelee esimerkiksi miten henkilötietoja tulee käsitellä. Rekisteripitäjälle on säädetty ns. huolellisuusvelvoite, joka kertoo että asiakkaan henkilötietoja tulee käsitellä laillisesti ja hyvää tietojenkäsittelytapaa noudattaen.

Esimerkki rekisteriselosteesta:

Etämyyntisäännös

Etämyynti käsittää Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan puhelinmyynti, postimyynti, verkkokauppa ja tv-shoppailu. Etämyyntisäädös on olemassa turvatakseen asiakkaan ostopäätöksen peruuttamismahdollisuutta. Säädös turvaa myös kuluttajalle mahdollisuuden tutkia tuotetta kotona ennen lopullisen ostopäätöksen tekoa. Etämyynti onkin ainoa kaupankäyntimuoto joka lupaa lainsääteisen peruutusoikeuden. Säännöksen kulmakivenä on että asiakkaalle on annettava samanlainen kokeiluoikeus kotona kuin hänellä olisi myymälässä asioidessaan. Etämyynnissä palauttamisen on oltava helppoa ja kulutonta. Lue lisää etämyynnistä

Sopimusten muotovapaus

Suomessa vallitsee pääsääntöisesti muotovapaus sopimusten osalta. Tämä tarkoittaa, että sopimukset ovat sitovia riippumatta siitä, ovatko ne tehty kirjallisesti vai suullisesti. Osapuolet voivat sopia erikseen, että esimerkiksi ainoastaan kirjallinen sopimus on pätevä. Kirjallisessa sopimuksessa on tietenkin huomattavia etuja etenkin riitatilanteissa – kirjatut sopimusehdot ovat selkeät ja niistä on vaikea poiketa.

Verkkokaupan merkitys

Verkkokaupan olemassa olo on nykypäivänä lähestulkoon välttämätöntä, mikäli tavoitteena on tehdä myyntiä ja tavoittaa kuluttajia mahdollisimman monipuolisesti. Verkkokauppa on monelle pienyrityksille ainut tapa tavoittaa ostajia. Suomenkaltaiselle pienelle maalle verkkokauppa varmistaa myös maan rajojen ulkopuolisen tavoitettavuuden.

Kuluttajat vertailevat tuotteita ja palveluita – se, kenellä on tarjota parhaat hinnat, ehdot ja toimitukset voittaa. Yrityksen on pystyttävä jättämään vahva muistijälki, tekemällä asioita entistä harkitummin kuin aiemmin. Verkkokaupassa asiakaslähtöinen ajattelutapa korostuu. Luulen myös, että yritys jolla on ajan tasalla olevat, modernit ja selkeät verkkosivut ja verkkokauppa on edelläkävijä.

Rajoitteet ja haasteet

Tekniset ja rahalliset rajoitteet ovat varmaankin suurimpana syynä sille, että verkkokaupan kehitys jyllää paikoillaan. Yritysten olisi rohkeammin voitava hyödyntää uutta teknologiaa, jotta he voisivat tarjota sitä mitä nykypäivän kuluttaja odottaa palveluilta: selkeää ja tehokasta palvelua. Suomalaiset yritykset eivät ole riskinottajia, mikä näkyy mainonnassa ja verkkokaupoissa.

Olemme tottuneita että tekemisiämme rajoittaa milloin mikäkin laki tai säädös jonka johdosta ei voida toteuttaa niitä hulluimpia ideoita. (joku voisi vaikka loukkaantua). Meidän tulisi nimenomaan vahvemmin vertailla ulkomaisia yrityksiä ja heidän tekemisiään ja ammentaa ideoita. On myönnettävä että meillä ei ole lähestulkoon sellaisia volyymeja kuluttajapuolella saatikka määrää myydä mitä esimerkiksi USA:ssa on..

Tässä vielä kuvamuodossa verkkokaupan tärkeydestä:

Kuva: omaa käsialaa, jollet arvannut.